Yhteiskuntatieteiden ammattilaisille
Meidän tavoitteemme Borderlinesissa on dokumentoida maahanmuuttajien ja heihin liittyvien yhteisöjen kokemuksia Suomessa painottaen eettistä huolenpitoa ja näkyvyyttä. Koska olemme tähän asti keränneet vain laadullista aineistoa keskustelujen kautta, kuvaamme tässä vain tämän toimintatavan. Seuraavaksi kerromme, miten keräämme ja analysoimme haastateltaviltamme saatua tietoa:
1.Osallistujien rekrytointi
- Osallistujat rekrytoidaan verkostojen tai luotettavan portinvartijan kautta, joka tuntee monia yhteisön jäseniä ja tiedustelee heidän halukkuuttaan osallistua.
- Haastateltavat allekirjoittavat suostumuslomakkeen ennen osallistumistaan. He voivat pyytää tietojensa poistamista milloin tahansa.
- Toimijuuden vahvistamiseksi avaamme prosessin selkeästi. Analyysin jälkeen näytämme osallistujille, miten aiomme käyttää heidän lainauksiaan ja tekstiä kokonaisuudessaan, jotta saamme heiltä palautetta viimeistelyä varten ennen julkaisua. Suhtaudumme osallistujiin julkaisujemme kanssakirjoittajina: he voivat pyytää meitä muuttamaan, poistamaan tai lisäämään lainauksiaan tai korjaamaan tapaa, jolla olemme avanneet niitä.
2.Tarinoiden kerääminen
Käytämme chat-aineiston keräämisessä Lannuttin (2017) laatimia ohjeistuksia.
- Haastattelut toteutetaan teemahaastatteluina tai vapaamuotoisina keskusteluina WhatsAppissa tai Telegramissa erikseen sovittuina aikoina.
- Chat-aineisto kopioidaan turvalliseen asiakirjaan. Tässä vaiheessa tiedot anonymisoidaan, mikäli osallistuja niin toivoo.
- Tarvittaessa voimme ottaa mukaan myös journalistisia haastatteluja, joita osallistujat ovat jo aiemmin antaneet.
Lue yllä oleva osio ”Haastattelut” saadaksesi yksityiskohtaisen kuvan tiedonkeruun viitekehyksestä.
3.Kääntäminen
- Eri kielillä käydyt haastattelut käännetään englanniksi konekäännöksen avulla.
- Tämä mahdollistaa johdonmukaisen työskentelyn eri kielten välillä säilyttäen samalla osallistujien tarinoiden sisällön.
4.Aineistoon tutustuminen, koodaus ja teemoittelu
Käytämme temaattisessa analyysissä Braunin ja Clarken (2024) laatimia ohjeistuksia.
Käytämme lähestymistapanamme temaattista analyysiä, johon kuuluu:
- Koodaus: merkityksellisten aiheiden tunnistaminen tekstistä ja niiden varustaminen tunnisteilla (koodeilla)
- Teemojen muodostaminen: koodien ryhmitteleminen laajemmiksi teemoiksi, jotka tavoittavat jaetut toistuvat mallit ja kokemukset
- Tulkinta: teemojen yhdistäminen tieteelliseen, yhteiskuntapoliittiseen ja sosiaaliseen kontekstiin osallistujien tarinoiden paljastamien rakenteellisten ongelmien selittämiseksi
5.Sosiaalisen haitan viitekehys
Haittojen tunnistamisessa ja tulkinnassa hyödynnämme Canningin ja Tombsin (2021) kuvaamaa zemiologista viitekehystä. Se keskittyy pelkkien yksilön tekojen sijasta politiikan, instituutioiden ja rakenteellisen epätasa-arvon aiheuttamiin sosiaalisiin haittoihin. Tämä auttaa meitä nostamaan esiin siirtolaisten ja marginalisoitujen yhteisöjen kokemia systeemisiä ongelmia sekä tarjoamaan heille kielen ja käsitteet yhteiskuntarakenteiden kritiikkiin.
Canning (2020) on esimerkki siitä, miten sosiaalisia haittoja tunnistetaan ja selitetään siirtolaisuuden viitekehyksessä. Borderlines noudattaa samankaltaista logiikkaa sosiaalisten haittojen avaamisessa.
Eettiset ja aktivistiset näkökulmat
- Ensisijainen tavoitteemme ei ole akateeminen tunnustus. Sen sijaan pyrimme tuomaan näkyvyyttä marginalisoiduille ihmisille ja turvaamaan heidän toimijuutensa.
- Läpinäkyvyys, osallistujien turvallisuus ja huolellinen dokumentointi ovat työmme tärkeitä elementtejä.
- Tämä prosessi varmistaa, että löydöksemme heijastavat osallistujien todellisia kokemuksia säilyttäen samalla työmme uskottavuuden, johdonmukaisuuden ja eettisen vastuullisuuden.