Suomen ulkomaalaislakia ja muita siihen liittyviä lakeja on viime vuosina muutettu paljon. Tutkijat, juristit, järjestöt ja muut asiantuntijat ovat kritisoineet muutoksia ja varoittaneet, että ne heikentävät maahanmuuttajien oikeuksia (Yhdenvertaisuusvaltuutettu, 2024; Advokaatti, 2025; Talentia, 2025; Pakolaisneuvonta, 2024).
Myös kansalaisuuslakiin tehdään nyt muutoksia:
- Jatkossa hakija ei ole saanut turvautua viimeisen 2 vuoden aikana työttömyysetuuteen tai toimeentulotukeen yli kolmea kuukautta.
- Lisäksi rikokset vaikeuttavat aiempaa enemmän kansalaisuuden saamista.
- Jatkossa kansalaisuuden voi myös menettää helpommin, jos henkilö on antanut vääriä tietoja tai toiminut muutoin petollisesti kansalaisuuden hakemisen aikana (Maahanmuuttovirasto, 2025).
Tutkimme kansalaisuuslain muutokseen (HE 19/2024 vp) liittyviä eduskunnan keskusteluja, sekä siihen liittyvien uutisten (Ilta-Sanomat, 2025; Helsingin Sanomat, 2025) kommentteja. Eniten tykätyt kommentit (yli 20% suosituimman kommentin tykkäysten määrää) kerättiin kahdesta suositusta suomalaisesta verkkolehdestä, jotka raportoivat kansalaisuuslain uudistuksesta. Aineistoksi valittiin myös molemmat eduskunnan keskustelut liittyen uudistusta koskevaan hallituksen esitykseen. Tarkoituksena oli selvittää, miten kansalaisuuslakiin liittyvässä keskustelussa puhutaan maahan muuttaneista ihmisistä.
Uutisten kommenteissa ja eduskunnan keskusteluissa maahanmuutto nähdään kyseenalaistamattomana ongelmana Suomen taloudelle. Tämä puhetapa on tyypillinen suomalaisessa maahanmuuttopolitiikassa, mutta etenkin Perussuomalaisten retoriikassa taloudellista hyötyä käytetään keinona toiseuttaa tiettyjä etnisiä ryhmiä ja ylläpitää valkoista nationalismia (Keskinen, 2016; 2023).
Kommenteissa maahan muuttaneista ihmisistä puhutaan ”siivellä eläjinä”, jotka hyväksikäyttävät Suomen sosiaaliturvajärjestelmää:


(sama lähde)

(sama lähde)
Termit kuten ”siivellä eläjä”, ”sosiaaliturvalla shoppailu”, ja ”etujen lypsäminen” herättävät mielikuvia laiskuudesta ja epärehellisyydestä. Ne vetoavat epäoikeudenmukaisuuden tunteisiin: ei ole reilua, että itse teet töitä ja maksat veroja, jos joku ”makoilee kotona” (HE 19/2025 vp, ensimmäinen käsittely) sinun rahoillasi.
Eduskunnan puheenvuoroissa myös poliitikot herättelevät näitä epäoikeudenmukaisuuden tunteita, sekä vastaavat niihin esiintymällä ”suomalaisen veronmaksajan” puolustajina.
Tällöin suomalaiset kuvataan tunnollisina veronmaksajina ja maahanmuuttajat hyväksikäyttäjinä, jotka pyrkivät tarkoituksella ja jopa huijaamalla hyötymään järjestelmästä.

”Toimeentuloedellytys on oikeudenmukainen ja välttämätön. Kansalaisuutta ei voi enää rakentaa sosiaaliturvan varaan. Se on ennen kaikkea reilua suomalaisia veronmaksajia kohtaan, jotka pitävät tätä maata pystyssä joka ikinen päivä.” Jaana Strandman (PS), HE 19/2025 vp, ensimmäinen käsittely 7.10. 03:19:55

”– (O)nko ongelma kenties se, että ei voi tulla esimerkiksi Välimeren yli kumiveneellä ja heittää passia mereen ja sitten todeta, että no, en pysty auttamaan maahanmuuttoviranomaisia henkilöllisyyteni selvittämisessä ja sitten kuitenkin saan Suomen kansalaisuuden, kun riittävästi aikaa on kulunut? ” Miko Bergbom (PS), HE 19/2025 vp, toinen käsittely 14.10. 02:28:46

”– (N)ojaillaan sadevesijärjestelmiin sen sijaan, että tehtäisiin töitä, ja pyritään siihen, että Suomen kansalaiset maksavat elantosi koko elämäsi ajan(.)” Mauri Peltokangas (PS), HE 19/2025 vp, ensimmäinen käsittely 7.10. 04:07:14
Passin heittäminen mereen toistuu keskusteluissa, ja sillä ylläpidetään mielikuvaa petollisuudesta. Nämä tarinat myös luovat vääristynyttä kuvaa siitä, mitä matka Eurooppaan voi olla: Välimerellä on kuollut tai kadonnut yli 33 000 ihmistä vuoden 2014 jälkeen (IOM, 2025).
Mielikuva petollisuudesta muodostuu myös siitä, että työttömyys ja sosiaaliturvan saaminen nähdään ihmisen omana valintana: ”pyritään siihen, että Suomen kansalaiset maksavat elantosi.” Todellisuudessa Suomessa työn löytymiseen liittyy paljon rakenteellisia ongelmia ja syrjintää (Akhlaq, 2025) – oikeastaan kotoutumisvaiheen aikana saatu sosiaaliturva helpottaa työn löytymistä myöhemmin (STM, 2020).
Suomen huono taloustilanne tulee keskusteluissa esiin paljon. Talouden ongelmista syytetään maahanmuuttajia, ja talouden ei katsota kestävän maahanmuuttoa:


Maahanmuuton vaikutuksista talouteen puhutaan ”perikatona”, vaikka rikkaat valtiot hyötyvät suuresti ja ovat riippuvaisia ulkomaalaisista työntekijöistä, ja työntekijöiden riistosta (Teittinen, 2025; katso myös Borderlines: Maahanmuutto ja työ)
On myös julkaistu tietoa esimerkiksi siitä, että vieraskieliset Suomessa maksavat enemmän veroja kuin saavat tukia, ja että maahanmuuton vaikutukset julkiselle sektorille ovat positiivisia (Myrskylä & Kainulainen, 2025; ETLA, 2024). Tästä huolimatta maahanmuuton kielteisiä vaikutuksia talouteen pidetään itsestäänselvänä ja lakimuutokset ovat siten ”täysin välttämätön ratkaisu”.
Keskustelussa maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista ei myöskään kyseenalaisteta sitä, että ihmisen taloudellinen hyöty määrittäisi hänen arvonsa ja oikeutensa.
”Siivellä eläjän” vastakohtana keskusteluissa rakennetaan mielikuvaa ahkerasta maahanmuuttajasta, joka on ”aidosti kotoutunut” ja ”ansaitsee” siten Suomen kansalaisuuden. Kansalaisuuteen liittyvissä keskusteluissa maahanmuuttajien tulee ”ansaita” paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa lähes kohtuuttomin vaatimuksin, jotka määritellään ulkoa päin ilman, että siirtolaisten omia lähtökohtia otettaisiin huomioon.
”Suomen kansalaisuus ansaittakoon ainoastaan kehityskertomuksella: kahdeksan vuoden nuhteeton ja rikokseton elämä, toimeentulo työllä ilman yhteiskunnan almuja, kansalliskielen oppiminen sekä sopeutuminen täkäläisiin tapoihin. Kelpo kansalaistujalle minä sanon ihonväriin ja uskontoon katsomatta: tuohon käteen.” Teemu Keskisarja (PS), HE 19/2025 vp, ensimmäinen käsittely 7.10. 03:49:19
”Kansalaisuuden on perustuttava siihen, että hakija osoittaa aidosti kotoutuneensa suomalaiseen yhteiskuntaan, tapoihin, kieleen, lakeihin, kulttuuriin, suomalaiseen elämänmuotoon, johon kuuluvat historiamme, perinteemme, juhlamme ja ruokamme.” Jaana Strandman (PS), HE 19/2025 vp, ensimmäinen käsittely 7.10. 04:29:05
Keskusteluissa on erilaisia määritelmiä onnistuneelle kotoutumiselle, mutta yhteistä niille on, että ne vahvistavat nationalistisia myyttejä Suomen kansallisvaltiosta. Puheessa ilmaukset kuten ”täkäläiset tavat” ja ”suomalainen elämänmuoto” luovat kuvaa Suomesta homogeenisenä valtiona, jonka kansa jakaa yhteisen kielen, arvot ja tavat. Piiloon jää se, että Suomessa ei ole koskaan ollutkaan vain yhtä kulttuuria tai kieltä.
Alkuperäiskansa sekä muut kieli- ja kulttuurivähemmistöt sivuutetaan tällaisessa puheessa. Ne eivät sovi ajatukseen ”meistä”, yhtenäisestä Suomen kansasta, joka on ollut tärkeä osa suomalaisen kansallisvaltion rakennusta. Myytti yhtenäisestä kansasta ylläpitää etnisyyteen ja rodullistamiseen liittyvää eriarvoisuutta sekä hierarkioita esimerkiksi siinä, kuka ansaitsee hyvinvointivaltion sosiaaliturvaa. (Toivanen & Keskinen, 2020.)
”Tämän hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristykset ovat nyt muuttamassa meidän tähän asti ollutta hallitsematonta ja löperöä maahanmuuttoa. Hyvä niin, sillä emme todellakaan halua jatkaa kohti Ruotsin tilannetta, missä rikollisuus ja väkivalta, huumausainerikollisuus, jengiytyminen ja aseistautunut väkivalta ovat arkipäivää.” Merja Rasinkangas (PS), HE 19/2025 vp, ensimmäinen käsittely 7.10. 04:46:19
Talouden lisäksi erityisesti eduskunnan keskusteluissa korostuu turvallisuus. Kun puhutaan turvallisuudesta, siirtolaiset nähdään potentiaalisina rikollisina ja turvallisuusuhkana, ja siksi heidän oikeuksiaan ja mahdollisuuksiaan pitää rajoittaa.
Maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä puhutaan välttämättöminä rikollisuuden ehkäisemiseksi. Kansalaisuuslakiin liittyvissä eduskunnan keskusteluissa puhutaan jopa terrorismista ja sarjamurhaajista. Tällaiset äärimmäiset esimerkit herättävät pelon ja turvattomuuden tunteita, jolloin poliitikot näyttäytyvät Suomen turvallisuuden suojelijoina kiristäessään lakeja:
”Me perussuomalaiset puhuimme paljon vaalien alla maahanmuuttopolitiikan kiristämisestä, ja juuri näin olemme tehneet ja tulemme jatkossakin tekemään, koska kansallinen turvallisuus on meille tärkeää.” Anne Rintamäki (PS), HE 19/2025 vp, ensimmäinen käsittely 7.10. 03:25:25
Maahanmuuton yhteys turvallisuuteen esitetään puheissa itsestäänselvänä. Maahanmuutosta puhuminen turvallisuusuhkana (ns. turvallistaminen) on ollut iso osa eurooppalaista muuttoliikepolitiikkaa viime vuosikymmeninä. Se vaikeuttaa siirtolaisten liikkumista ja elämää, mutta Euroopan maille se tuo sekä taloudellisia että poliittisia etuja.
Turvallisuudella perustellaan siirtolaisten oikeuksien rajoittamista, karkotuksia, sekä suurempia budjetteja rajavalvontaan ja turvallisuusalalle. Muuttoliikkeen ”turvallistamisen” ympärille on kasvanut tuottava bisnes, joka hyötyy ihmisten liikkumisen ja oleskelun ehtojen rajoittamisesta (Anderson, 2014).
Globalisaation ajassa siirtolaisten leimaaminen uhaksi on poliitikoille myös keino suojella kansallisvaltion itsenäisyyttä, ja siirtää huomio pois sisäpoliittisista ongelmista. (Kalir, 2022.)
Jotkut toimijat ovatkin Suomessakin huomauttaneet, että oikeastaan kansallista turvallisuutta heikentävät nykyisen hallituksen sosiaaliturvan ja järjestötukien leikkaukset (Naisjärjestöjen keskusliitto, 2024; RETS, 2024).
Tutkimissamme kansalaisuuslakiin liittyvissä keskusteluissa näkyvät oletukset siitä, että maahanmuuttajat mahdollisesti valehtelevat, tekevät rikoksia, ja hyväksikäyttävät taloudellisesti Suomen järjestelmää.
Epäluottamusta ja kielteisiä mielikuvia siirtolaisista rakennetaan tarkoituksella termeillä, kuten ”siivellä eläjä”, ja herättämällä tunteita kuten epäoikeudenmukaisuutta ja pelkoa. Niiden avulla erityisesti Perussuomalaiset poliitikot perustelevat maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä, esiintyvät kansan suojelijoina ja siirtävät huomiota pois sisäpolitiikasta.
Nämä mielikuvat myös palvelevat niiden poliittisia agendoja, kuten valkoista nationalismia. Eduskunnan keskusteluissa esimerkiksi Vasemmistoliiton ja Vihreiden edustajat kyllä nostivat esiin vastakkaisia näkemyksiä, mutta ensimmäisen ja toisen käsittelyn 50 puheenvuorosta 38 oli Perussuomalaisilta. Ihmiset ovat omaksuneet Perussuomalaisten puhetavan, joka näkyy Ilta-Sanomien ja Helsingin Sanomien uutisten kommenteissa. Tarinoita ”sosiaaliturvalla shoppailusta” ja ”mereen heitetyistä passeista” kerrotaan ilman, että siirtolaisten omaa tarinaa kuullaan.
Useimmat ihmiset, taustasta riippumatta, haluavat tehdä töitä ja elää hyvää elämää. Maahanmuuttopolitiikka ja lait perustuvat kyyniseen ja epäreiluun kuvaan ihmisistä, joiden elämään ne eniten vaikuttavat. Poliittisen puheen ja kommenttien analyysin jälkeen voimme kyseenalaistaa lakimuutokset, jotka perustuvat virheelliseen kielteiseen ja uhkia korostavaan kuvaan maahanmuutosta.
Turvallisuuden ja Suomen talouden kannalta, mutta erityisesti rakenteellisen väkivallan ehkäisemiseksi maahanmuuttopolitiikan ja lainsäädännön pitäisi perustua luottamukseen. Tuomalla esiin siirtolaisten omia tavoitteita ja suurta panosta yhteiskuntaan myös lainsäädäntö voisi tukea niiden toteutumista.
(alkuperäisesti julkaistu 12. joulukuuta 2025)
Näin viittaat tähän artikkeliin (APA-tyyli)
Borderlines. (2026, 30. toukokuuta). Taloudelliset loiset: miten Suomessa oikeutetaan maahanmuuttajille sosiaaliturvan kiristykset. https://borderlinesfi.blog/2026/05/30/taloudelliset-loiset-miten-suomessa-oikeutetaan-maahanmuuttajille-sosiaaliturvan-kiristykset/ (Luettu: päivämääräsi)
Lähteet
- Advokaatti, 1.12.2025. Ulkomaalaislaki on tilkkutäkki. https://advokaatti.fi/2025/12/01/ulkomaalaislaki-on-tilkkutakki/
- Andersson, R. (2014). Illegality, Inc.: clandestine migration and the business of bordering Europe. University of California Press.
- ETLA. (2.12.2024). Maahanmuuton vaikutus julkiselle sektorille on positiivinen – vaikutus talouskasvuun riippuu siitä, nostaako maahanmuutto Suomen osaamistasoa ja innovatiivisuutta. https://www.etla.fi/ajankohtaista/uutiset-ja-tiedotteet/maahanmuuton-vaikutus-julkiselle-sektorille-on-positiivinen-vaikutus-talouskasvuun-riippuu-siita-nostaako-maahanmuutto-suomen-osaamistasoa-ja-innovatiivisuutta/
- Helsingin Sanomat. (15.10.2025). Eduskunta päätti: Jatkossa Suomen kansalaisuutta ei saa, jos elää tuilla. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011561615.html
- Ilta-Sanomat. (15.10.2025). Suomen kansalaisuusvaatimuksiin iso muutos – kansalaisuutta ei saa, jos elää tuilla. https://www.is.fi/politiikka/art-2000011562541.html
- International Organization for Migration IOM. (2025). Missing Migrants Project. https://missingmigrants.iom.int/region/mediterranean
- Kalir, B. (2022). Departheid: re-politicising the inhumane treatment of illegalised migrants in so-called liberal democratic states. Teoksessa R. King, ja K. Kuschminder (toim.), Handbook of Return Migration, s. 84-95.
- Keskinen, S. (2023). The ‘crisis’ of white hegemony, far-right politics and entitlement to wealth. Teoksessa R. Andreassen, S. Keskinen, C. Lundström & S. A. Tate (toim.), The Routledge International Handbook of New Critical Race and Whiteness Studies, s. 265-277. Routledge.
- Keskinen, S. (2016). From welfare nationalism to welfare chauvinism: Economic rhetoric, the welfare state and changing asylum policies in Finland. Critical Social Policy, 36(3), 352-370.
- Maahanmuuttovirasto. (24.10.2025). Kansalaisuuslain uudistus voimaan joulukuussa 2025 – hakijan toimeentuloon, henkilöllisyyden selvittämiseen ja nuhteettomuuteen tiukennuksia. https://migri.fi/-/kansalaisuuslain-uudistus-voimaan-joulukuussa-2025-hakijan-toimeentuloon-henkilollisyyden-selvittamiseen-ja-nuhteettomuuteen-tiukennuksia
- Myrskylä, P., & Kainulainen, S. (2025). Maahan muuttaneet Suomessa – hyvinvointivaltion uhka vai ainoa mahdollisuus? (Diak Puheenvuoro 53). Diakonia-ammattikorkeakoulu.
- Naisjärjestöjen keskusliitto. (29.4.2024). Leikkaukset heikentävät tasa-arvoa ja turvallisuutta. https://naisjarjestot.fi/leikkaukset-heikentavat-tasa-arvoa-ja-turvallisuutta/
- Pakolaisneuvonta, 18.3.2024. Järjestöt: Hallituksen politiikka uhkaa syventää rasismia ja syrjintää. https://www.pakolaisneuvonta.fi/jarjestot-hallituksen-politiikka-uhkaa-syventaa-rasismia-ja-syrjintaa/
- Rikoksettoman elämän tukisäätiö RETS. (20.4.2024). Hallituksen leikkaukset eivät edistä yhteiskunnan turvallisuutta. https://rets.fi/2024/04/hallituksen-leikkaukset-eivat-edista-yhteiskunnan-turvallisuutta/
- Sosiaali- ja terveysministeriö, 11.12.2020. Etuuksien käyttö heijastelee maahanmuuttajien heikkoa työmarkkina-asemaa. https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/etuuksien-kaytto-heijastelee-maahanmuuttajien-heikkoa-tyomarkkina-asemaa
- Talentia, 12.9.2025. Ulkomaalaislain muutokset syrjivät – ”Kotoutumista ei edistetä epävarmuudella”. https://www.talentia.fi/uutiset/talentia-ulkomaalaislain-muutokset-syrjivat-kotoutumista-ei-edisteta-epavarmuudella/
- Toivanen, M. & Keskinen, S. (1.4.2020). Ajatus yhtenäisestä kansakunnasta perustuu rodullistavalle ja kolonialistiselle historialle. https://liikkeessaylirajojen.fi/ajatus-yhtenaisesta-kansakunnasta-perustuu-rodullistavalle-ja-kolonialistiselle-historialle/
- Yhdenvertaisuusvaltuutettu, 2.5.2024. Ulkomaalaisten oikeuksia heikennetään vakavasti ilman kokonaiskuvaa muutosten ihmisoikeusvaikutuksista. https://yhdenvertaisuusvaltuutettu.fi/-/ulkomaalaisten-oikeuksia-heikennetaan-vakavasti-ilman-kokonaiskuvaa-muutosten-ihmisoikeusvaikutuksista
Vastaa