(alkuperäisesti julkaistu 19. joulukuuta 2024)

Rasismi: miten puhelimesi voi auttaa?

Siirtolaiset mielletään usein ulkopuolisiksi, ”heiksi”, jotka eivät ole ”meitä”. Tämä toiseus voi nousta ihmisten mieliin, kun he huomaavat ympärillään olevien ihmisten joitakin näkyviä piirteitä, kuten ihonvärin. ”Heiksi” tuleminen voi tarkoittaa myös sitä, että on huonompi kuin ”me” (Taylor & Hassan, 2022). Suomessa tummaihoisempien ihmisten huonompi kohtelu voi saada monia muotoja, ja rasismi on ollut viime aikoina vilkkaan julkisen keskustelun aihe. Yksi keskustelu on koskenut sitä, kuinka yleistä rasismi Suomessa on ja kuinka paljon resursseja sen kitkemiseen tulisi käyttää (YLE, 2023; YLE, 2024; Elinkeinoelämän valtuuskunta, 2024).

Näkemysten välillä on ristiriita siinä, mitä jotkut suomalaiset – ja erityisesti perussuomalaisten ja kokoomuksen kannattajat – ajattelevat rasismin yleisyydestä, ja siinä, miten monet siirtolaiset ja rodullistetut ihmiset sen kokevat.

Euroopan unionin perusoikeusviraston vuoden 2023 raportin mukaan Suomi on kolmanneksi rasistisin maa 13 tutkitun Euroopan maan joukossa. Esimerkiksi hallitukset, poliittiset puolueet tai poliisi saattavat peitellä tai olla huomioimatta viranomaisten ja tavallisten kansalaisten harjoittamaa eriarvoista kohtelua tai jopa itse kohdella rodullistettuja ihmisiä huonommin. Hallitukset ja poliittiset puolueet voivat kuitenkin kieltäytyä näyttämästä muille jotakin osaa yhteiskunnallisesta todellisuudesta, jolloin se voi muuttua näkymättömäksi suurelle osalle yhteiskunnan jäsenistä. Vastustaakseen tätä ihmiset voivat itse alkaa näyttää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu, haastaakseen vallitsevan eriarvoisuuden.

Digitaalinen teknologia, kuten matkapuhelimet ja sosiaalinen media, on tässä erittäin tärkeässä roolissa, sillä se mahdollistaa ihmisten yhdistymisen ja ajatustensa jakamisen paljon helpommin (Taylor, 2023). Matkapuhelimet sallivat ihmisten tallentaa nopeasti näkemänsä ja jakaa sen välittömästi muille eri puolilla maailmaa. Tämä on yksi merkittävä syy siihen, miksi Black Lives Matter -liikkeestä tuli niin suosittu. Yksi BLM-liikkeen tavoitteista oli näyttää osa yhteiskunnallisesta todellisuudesta, jota monet valkoiset ihmiset eivät nähneet: poliisin väkivalta rodullistettuja ihmisiä kohtaan Yhdysvalloissa. Sen ansiosta, että poliisien toimintaa rodullistettuja ihmisiä kohtaan tallennettiin ja jaettiin sosiaalisessa mediassa, tästä tuli polttava puheenaihe amerikkalaisessa yhteiskunnassa, mikä sai osan ihmisistä lähtemään kaduille osoittamaan mieltään tätä vastaan.

Suomessa rasismin näkymättömyyttä voivat haastaa myös ne, jotka tallentavat rodullistettujen ihmisten kokemia tilanteita ja jakavat näitä videoita muille (Oosi & Näveri, 2024). Esimerkiksi 12. lokakuuta 2024 Alaa Altamimi ystävineen halusi päästä sisään Jackie-baariin kuuntelemaan ystäviensä bändiä. He ja monet muut rodullistetut ihmiset eivät päässeet sisään, koska baarin työntekijä eväsi heiltä pääsyn. Heidän valkoiset ystävänsä pääsivät kuitenkin sisään ilman ongelmia. Voit lukea tarkemmat tiedot tapahtuneesta Alaasta kertovasta jutusta. Alaa tallensi välikohtauksen puhelimensa kameralla ja lähetti sen yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon. Tämän seurauksena video tutkittiin, ja toimiston yksikönpäällikkö Robin Harms ilmaisi huolensa siitä, että sekä poliisin että baarintyöntekijän käytös näyttävät ongelmallisilta ja vaativat perusteellisempaa tutkintaa. Alaa käytti videoitaan myös jakaakseen tapahtuneen YLE:n toimittajille, jotka julkaisivat tapauksesta artikkelin ja tekivät sen näin näkyvämmäksi suurelle yleisölle.

Rasismin tallentaminen

On tärkeää jakaa rasismia sisältäviä videoita muita ihmisiä kunnioittaen, noudattaen tietosuojakäytäntöjä ja välttäen sakkoja.

Tietosuojalaki (1050/2018) ja EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) määrittelevät, milloin henkilön tietoja ei saa jakaa sosiaalisessa mediassa.

Kunnianloukkaus tarkoittaa valheellisen tiedon tai vihjauksen levittämistä toisesta ihmisestä siten, että se on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä, ja se on määritelty rikoslain 24 luvun 9 pykälässä.

Jopa tosiperäiset väitteet voidaan katsoa kunnianloukkaukseksi, jos ne esitetään tavalla, jonka tarkoituksena on vahingoittaa henkilön mainetta.

Kuinka tallentaa videoita, kun sinä tai joku tuntemasi henkilö kohtaa rasismia Suomessa:

1. Anonymisoi tiedot

• Jätä pois tai muuta tunnistettavia tietoja yksilöiden henkilöllisyyden suojelemiseksi.
• Sumenna henkilön kasvot tai muut yksityiskohdat, joiden perusteella hänet voi helposti tunnistaa, ja poista ääniraita, jos henkilön ääni on omaleimainen.
• Älä mainitse henkilön nimeä tai muita helposti tunnistettavia piirteitä, vaikka olisit sumentanut kasvot tai poistanut äänen.

Esimerkki videosta, jossa kasvot on sumennettu, on nähtävissä tässä.

2. Välttääksesi kunnianloukkaussyytöksiä:

• Jaa tietoa, joka toimii todisteena tapahtuneesta.
• Vältä esittämästä arvioivia väitteitä paikasta, jossa välikohtaus tapahtui. Keskity kuvailemaan yksityiskohtaisesti, mitä tapahtui ja miltä se sinusta tuntui.
• Rasistinen käytös on hyvin epämiellyttävää, joten anna itsellesi aikaa rauhoittua välttääksesi impulsiivista julkaisemista.

Näin viittaat tähän artikkeliin (APA-tyyli):

Borderlines. (2026, 26. toukokuuta). Miten tallentaa rasismia? https://borderlinesfi.blog/2026/05/26/miten-tallentaa-rasimia/ (Luettu: päivämääräsi)

Lähteet

• EUR-Lex (2024). Regulation (EU) 2016/679 of the European Parliament and of the Council of 27 April 2016 on the protection of natural persons with regard to the processing of personal data and on the free movement of such data, and repealing Directive 95/46/EC (General Data Protection Regulation). Accessed: 8 December 2024. Available at: https://eur-lex.europa.eu/eli/reg/2016/679/oj
• European Union Agency for Fundamental Rights (2023). Being Black in the EU – Experiences of people of African descent. Accessed: 8 December 2024. Available at: https://fra.europa.eu/en/publication/2023/being-black-eu
• Elinkeinoelaman valtuuskunta (2024). Luurankoja kaapissa – Suomalaiset jakavat yhteisen, mutta kapean käsityksen rasismista. Accessed: 8 December 2024. Available at: https://www.eva.fi/blog/2024/08/31/luurankoja-kaapissa-suomalaiset-jakavat-yhteisen-mutta-kapean-kasityksen-rasismista/
• Finlex (2024). Tietosuojalaki 1050/2018. Accessed: 8 December 2024. Available at: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20181050
• Kinnunen, P. (2023). Perussuomalaisten kannattajat suhtautuvat rasismiin selvasti eri tavalla kuin muut – Ylen kysely paljastaa suomalaisten tuntemukset rasismista. Yle. Accessed: 8 December 2024. Available at: https://yle.fi/a/74-20042221
• Oosi, R. & Näveri, A.  (2024). Ravintola esti tummaihoisen kaveriporukan sisäänpääsyn – poliisi: yritys saa valita asiakkaansa. Yle. Accessed: 8 December 2024. Available at: https://yle.fi/a/74-20118881
• Taylor, S., and Hassan, I. (2022) ’Identities’, in Clarke, J., Doyle, Z., Hassan, I., and Woodward, K. (eds) Understanding social lives, part 2. 2nd edn. Milton Keynes: The Open University, pp. 1-44
• Taylor, D. (2023) ”The smartphone as a tool for change’, in P. Redman (ed.) Global challenges: social science in action 1. Milton Keynes: The Open University, pp. 47-73.
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2024). Maahanmuuttaneet kokevat syrjintaa Suomessa erityisesti syntyperän ja etnisyyden perusteella. Accessed: 8 December 2024. Available at:https://thl.fi/-/maahanmuuttaneet-kokevat-syrjintaa-suomessa-erityisesti-syntyperan-ja-etnisyyden-perusteella
• YLE (2023). Yle survey reveals political divides on racism acceptability in Finland. Accessed: 8 December 2024. Available at: https://yle.fi/a/74-20042373
• YLE (2024). Poll: Most people in Finland see racism as a minor problem. Accessed: 8 December 2024. Available at: https://yle.fi/a/74-20108513