Maahanmuuttajien hyväksikäyttö tarkoittaa epäoikeudenmukaista tilannetta, jossa joku hyötyy maahanmuuttajan heikommasta asemasta. Miltä maahanmuuttajatyöntekijöiden hyväksikäyttö näyttää Suomessa?

• maksetaan vähemmän kuin työsopimuksessa vaaditaan
• maksetaan maahanmuuttajille vähemmän kuin suomalaisille
• vaaditaan pitkiä työpäiviä niin, että työntekijöillä on vähän tai ei lainkaan vapaa-aikaa
• estetään työntekijöitä tekemästä muita työsopimuksia ensimmäisen työnsä ulkopuolella
• tarjotaan työntekijöille huonot asuinolosuhteet
• viedään työntekijän asiakirjat, kuten passi
• uhkaillaan työntekijää tai hänen perhettään (Ollus, 2016). 

Hyväksikäyttääkseen työntekijöitä työnantajat voivat käyttää hyväkseen työntekijän haavoittuvuuksia:

• kielitaidon puutetta
• kontaktien puutetta
• tietämättömyyttä työntekijöiden oikeuksista

Hyväksikäyttääkseen työnantajat voivat:

• manipuloida työsopimuksia
• valehdella työntekijälle työolosuhteista (Ollus, 2016). 

Vuonna 2022 Liza Kuznetsova saapui marjatilalle järven rannalle Leppävirralle, lähelle Kuopiota. Toisin kuin muut, hänellä oli jo oleskelulupa ja hän päätti tulla tilalle tutustumaan siihen, millaista työ siellä olisi. Hänen lisäkseen tilalla oli noin 15 venäläistä, yksi ukrainalainen ja kolme kongolaista. Seuraavana on se, mitä hän kirjoittaa kokemuksistaan tilalla työskentelystä:

”Olosuhteet olivat huonot. 4–8 henkilön huoneet parakeissa. Likaiset vessa ja suihku, joissa vesi aina loppuu.”

Työ marjatilalla oli raskasta:

”Ensimmäisenä päivänä selkäkipu alkoi 15 minuutin kuluttua siitä, kun aloin poimia marjoja.” ”Ennen kuin vein seuraavan korin punnittavaksi, nousin seisomaan enkä voinut liikkua puoleen minuuttiin, koska koko keho oli kipeä. Sormet paisuivat, muuttuivat punaisiksi ja kutiseviksi mansikoiden haposta ja aamusateesta. Nokkoset polttivat. Hyttyset pistivät. Sinä päivänä onnistuin keräämään 15 koria ilman taukoja, mikä oli noin 60 kiloa mansikoita.”

Marjanpoiminnan vaikeuksien lisäksi Liza huomasi muita epämiellyttäviä asioita työssä, jota hän alkoi tehdä. Palkkoja ei laskettu työtuntien mukaan, vaan kerättyjen marjojen painon mukaan, minkä vuoksi kokonaissumma osoittautui paljon pienemmäksi:

”Laskin palkkani sinä päivänä ja painon perusteella se oli 48 €! 9 tuntia raskainta fyysistä työtä oli 48 euron arvoista! Toivoin, että saisin edes oikeudenmukaisen minimipalkan (81 € = 9 € * 9 h).”

Lisäksi työnantaja maksoi painoperusteisesti laittomasti, koska palkat olivat alhaisemmat kuin Lizan ja muiden työsopimuksessa määrätty minimipalkka.

”Sopimusta allekirjoitettaessa työnantaja kiirehti minua niin, etten ehtisi lukea sitä tarkkaan ja sanoi ’Älä huoli, kaikilla on sama’. Mutta minä osoitin kohtaa, jossa mainitaan minimipalkka, ja kysyin, voisinko saada sen. Hän sanoi maksavansa vain painon mukaan, koska työntekijät työskentelevät eri nopeuksilla ja nyt markkinahinta laskee. Kun sanoin, että se on yksinkertaisesti Suomen laki, hänen ilmeensä muuttui, hän otti allekirjoittamattoman sopimuksen kädestäni ja sanoi, että vie minut takaisin linja-autopysäkille illalla, jos en suostu hänen ehtoihinsa…”

Hyväksikäytön syyt

Miksi Suomessa esiintyy maahanmuuttajien hyväksikäyttöä?

Suurin syy maahanmuuttajien hyväksikäytön olemassaoloon Suomessa on globalisaatio.

Globalisaatio (Humphreys, 2023) tarkoittaa maailmanlaajuista prosessia, jossa eri yhteiskunnat, ihmiset, kulttuurit ja maat kytkeytyvät yhä tiiviimmin toisiinsa. Globalisaation myötä vaikutusvaltaiset yksilöt ja organisaatiot voivat vaikuttaa kaukana asuviin ihmisiin ja paikkoihin ympäri maailman.

Tällaisia vaikutusvaltaisia organisaatioita voivat olla kansainväliset yritykset, jotka toimittavat suomalaisiin ruokakauppoihin marjoja, hedelmiä ja muita tuotteita. Suomalaiset yritykset joutuvat nyt kilpailemaan paitsi keskenään, myös näiden kansainvälisten toimijoiden kanssa. Suomalaisena yrityksenä olet kiinnostunut saamaan voittoa, jota kertyy silloin, kun ihmiset ostavat tuotteitasi. Kun markkinoille saapuu muita yrityksiä, sinulle on tärkeää, että suomalaiset ostavat nimenomaan sinun tuotteitasi eivätkä ulkomaisten tai muiden kotimaisten yritysten tuotteita.

Tällaisia voimakkaita organisaatioita voisivat olla kansainväliset yritykset, jotka toimittavat suomalaisiin ruokakauppoihin marjoja, hedelmiä ja muita tuotteita. Suomalaiset yritykset joutuvat nyt kilpailemaan paitsi keskenään myös näiden yritysten kanssa. Suomalaisena yrityksenä sinua kiinnostaa saada voittoa, jota saat, kun ihmiset ostavat tuotteitasi. Kun muita yrityksiä saapuu markkinoille, sinua kiinnostaa se, että suomalaiset ostaisivat sinun tuotteitasi eivätkä ulkomaisten tai muiden kotimaisten yritysten tuotteita.

Lizan työnantaja mainitsi, että ”nyt markkinahinta laskee”:

”Muut työntekijät kertoivat minulle, että tänä vuonna tilalla ei ollut tarpeeksi työntekijöitä ja monet mansikat olivat jo ylikypsiä, joten sinun täytyy käyttää paljon enemmän aikaa täydellisesti näyttävien mansikoiden valitsemiseen ja lehtien erottamiseen (uusi vaatimus työnantajalta).”

Tavallisena ihmisenä, joka käy säännöllisesti kaupassa ostamassa mansikoita tai mustikoita, ja esimerkiksi leipoo piirakan iltateetä varten, sinua todennäköisesti kiinnostavat hyvät marjat, jotka maksavat vain 6 € sen sijaan, että ne maksaisivat 12 €.

Yrityksen kannalta on järkevää laskea paketin hintaa, jotta ostaisit heidän pakettinsa ulkomaisen sijaan, kun tulet kauppaan.

Miten yritys voi laskea hintaa? Yritys voi laskea marjatiloilla työskentelevien ihmisten palkkoja ennen kuin marjapaketit päätyvät ruokakauppaan. Lisäksi yritys voi käyttää vähemmän rahaa työntekijöiden asumisolosuhteisiin tai poistaa työntekijöiden etuja, mikä kaikki laskee lopullista marjapaketin hintaa.

”Laskin palkkani sinä päivänä ja painon mukaan se oli 48 €! 9 tuntia raskainta fyysistä työtä oli arvoltaan 48 €! Toivoin, että saisin edes minimipalkkani (81 € = 9 € * 9 h).” ”Fyysisesti et voinut tehdä tarpeeksi koreja niin, että niiden paino kerrottuna kilohinnalla (1,06 €/kg) olisi edes yhtä suuri kuin minimipalkka (9 €/tunti) kerrottuna työskentelytunneilla.”

Kun palkat laskevat, asumisolosuhteet huononevat ja edut katoavat, suomalaiset eivät välttämättä ole kiinnostuneita työskentelemään tällaisille yrityksille. Siksi yritys voi etsiä ihmisiä, jotka haluavat tulla Suomeen muista maista ja suostuisivat tällaisiin olosuhteisiin. Ei kuka tahansa ulkomaalainen halua työskennellä huonoissa olosuhteissa, mutta usein ne ihmiset, jotka kokevat tarvitsevansa työtä eri syistä, suostuvat.

He voivat tarvita rahaa esimerkiksi velkojen maksamiseen tai sairaiden vanhempiensa hoitamiseen, saavuttaakseen tulorajan saadakseen oleskeluluvan ja pysyäkseen Suomessa tai tuodakseen perheensä mukanaan. Näille ihmisille huonoissa olosuhteissa työskenteleminen tarjoaa mahdollisuuden pyrkiä saavuttamaan tavoitteensa.

”Joku kertoi minulle, että suomalaiset eivät työskentelisi näin alhaisella palkalla, mutta minulla on muutama suomalainen ystävä, jotka menivät poimimaan mansikoita muutama vuosi sitten.”

”Työnantaja ei tahallaan palkannut suomalaisia, koska he tuntevat oikeutensa ja taistelevat niiden puolesta, kun taas on niin helppoa hyväksikäyttää ihmisiä, jotka ovat haavoittuvassa tilanteessa (kuten venäläiset ja ukrainalaiset nykyään), koska he pelkäävät menettävänsä sen vähän, mitä voivat saada. Huonetoverini osoittautui olevan toinen venäläinen tyttö, joka oli samanikäinen kuin minä. Kun olimme sängyssä, hän sanoi unelmoivansa suolakurkuista ja palasta porsaankylkeä (perinteinen ruoka Ukrainassa ja Venäjällä). Tajusin, että hän oli nälkäinen eikä ollut saanut hyvää ruokaa pitkään aikaan. Kaikki hänen ruokansa oli munia, leipää, pikanuudeleita ja makkaraa.”

”Kun ehdotin ruokakauppaan menoa seuraavana päivänä, hän sanoi, ettei hänellä ole rahaa ja hänen täytyy maksaa velkansa, joten hän kieltäytyi.”

Maahanmuuttajat eivät välttämättä puhu paikallista kieltä hyvin eivätkä tunne työntekijän oikeuksiaan kunnolla. Tämän vuoksi ja heidän tarpeidensa ja rajoituksiensa (esim. missä maahanmuuttajalla on oikeus työhön) vuoksi se, mikä on suomalaisille mahdotonta hyväksyä, voi olla yksi vähäisistä valinnoista heille.

Vaikka he tajuaisivat, että heitä hyväksikäytetään, he eivät välttämättä halua ottaa asiaa esille juristin kanssa, koska he pelkäävät, etteivät voi jäädä Suomeen, eivät voi maksaa velkojaan, tuoda perheenjäsentään Suomeen tai muita negatiivisia seurauksia. Heidän haavoittuvuutensa pakottaa heidät hyväksymään hyväksikäytön olosuhteet ja jopa pitämään ne piilossa, mikä puolestaan on työnantajille edullista.

Koska ulkomaalaisten työntekijöiden tilanne on riippuvainen työnantajista, he itse salaavat hyväksikäytön olosuhteet pelätessään kielteisiä seurauksia itselleen.

”Tulin takaisin tilalle ja aloin puhua muille.

Lera: ’Tiedän, että hän huijaa meitä, mutta mitä voimme tehdä?’;

Iskander: ’Oi, en tiennyt, että on olemassa minimipalkkaa. En puhu englantia, joten en edes ymmärtänyt sopimusta’;

Irina: ’Joo, tiedän, että hän maksaa minulle ainakin puolet vähemmän, mutta olen sellaisessa tilanteessa, että tarvitsen edes vähän rahaa.

Natalia yritti jopa puolustaa työnantajaa: ”Markkinahinta laskee, joten siksi hän pakottaa meidät keräämään enemmän ja alittaa korien painon. Hänen on mukauduttava. Se on ymmärrettävää.” ”Hän oli peloissaan. Hän kysyi, mitä seurauksia tästä olisi hänelle, entä jos työnantaja peruu hänen viisuminsa (?), entä jos hänelle kielletään pääsy Suomeen uudelleen.”

Jotkut ovat huolissaan siitä, että yritykset riistävät maahanmuuttajia tai muita ihmisryhmiä. On tärkeää muistaa, että eivät vain yritykset vaan myös kuluttajat ovat osallisena riiston syntymisessä, ja kuluttajat ja työntekijät ovat kytköksissä toisiinsa: kuluttajat painostavat yrityksiä alentamaan hintojaan, ja sen saavuttamiseksi yritykset alkavat etsiä halpaa työvoimaa ja riistävät työntekijöitään.

Kuluttajien halu ostaa halpoja tuotteita ja palveluita (ruoka, siivous, henkilökohtainen apu jne.) tyydytetään siirtotyöläisten turvallisuuden ja kunnollisten työolojen kustannuksella. Siksi kuluttajien toimet ovat tärkeitä  (Allen, 2022).

Voimme boikotoida yrityksiä, jotka vahingoittavat työntekijöitään, eli vältämme ostamasta heidän tuotteitaan kaupoissa ja annamme kuluttajina negatiivista palautetta vähentämällä heidän hyötyjään.

Mitä voimme tehdä?

Voimme ”buycotoida” yrityksiä, jotka siirtyvät työntekijöitään kunnioittaviin työolosuhteisiin. Tämä tarkoittaa, että kuluttajina voimme suosia heidän tuotteidensa ostamista ja näin antaa positiivista palautetta heidän toiminnastaan.

Voimme myös vaikuttaa poliittisiin päättäjiin, kirjoittaa vetoomuksia ja käynnistää kampanjoita, jotka auttavat niitä, jotka eivät hyväksy riistävien yritysten toimintaa, yhdistymään ja vaatimaan muutosta.

Voimme tuottaa tiedotuspaketteja tai lehtiä, joissa listataan yritykset, jotka riistävät työntekijöitään tai tarjoavat heille reilut työolot.

Koska riistoa ajaa kilpailun kasvu yritysten välillä uusien yritysten ilmaantuessa paikallisille markkinoille globalisaation myötä, voimme myös helpottaa tätä kilpailua valitsemalla tietoisesti paikallisten yritysten tuotteita, jotka tarjoavat reilut työolot ja palkat työntekijöilleen.

Lähteet: 

Allen, J. (2022) ‘Big retail and the rest: winners and losers’ in Allen, J., Blakeley, G. and Staples, M. (eds) Understanding social lives, part 1. 2nd edn. Milton Keynes: The Open University, pp. 153-190

Andorfer, V. (2015) Ethical Consumers, Editor(s): James D. Wright, International Encyclopedia of the Social & Behavioral Sciences (Second Edition), Elsevier, pp. 25-30

Humphreys, D. (2023) ‘Global heating: exploring the relationship between the local and the global’, in P. Redman (ed.) Global challenges: social science in action 1. Milton Keynes: The Open University, pp. 75-105

Glossary. Available at: https://home-

affairs.ec.europa.eu/networks/european-migration-

network-emn/emn-asylum-and-migration-glossary/glossary/exploitation_en (Accessed: 8 October 2024)

Ollus, N. (2016) From forced flexibility to forced labour: the exploitation of migrant workers in Finland. European Institute for Crime Prevention and Control, affiliated with the United Nations (HEUNI): Grano Oy, Tampere, Finland. European Commission. Migration and Home Affairs.